Treenikaveri on korvaamaton kaveri

Vaikka ihminen on kuinka motivoitunut treenaamaan tavoitteellisesti ja haastamaan itsensä jokaikinen kerta salille astuessaan. Rakastaa sitä lihakseen kumpuavaa maitohappoa ja helvetillistä poltetta. Saa treenikaveri silti aina puristettua sinun treeneistä sen pykälän verran enemmän. Joka vie sinua aina piirun verran lähemmäs tavoitteitasi.

Kokenut treenaaja osaa/pystyy viemään oman treenin yksinkin korkealle tasolle. Kykenee joka kerta hajottamaan lihaksen kuolemaan saakka käyttäen mm. erikoistekniikoita silloin kun painoissa ei korkeammalle pysty enää menemään. Siltikin väittäisin, että oikeanlaisesta treenikaverista hyötyy niin aloittelija kuin kokeneempi konkarikin.

Hyvä esimerkki on jalkatreeni joka on yleensä se viikon kovin treeni (ainakin itselle). Kun haetaan sitä failureen asti treenaamista jalkatreeneissä, ensin loppuu keuhkot ja sen jälkeen pää. Juurikin tässä kohtaa se kaveri joka varmistaa tai avustaa sinut vetämään vielä ne pari toistoa lisää on tyyppi oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Silloin tietää, että vaikka voimat loppuu niin kaveri on vieressä etkä pahimmassa tapauksessa jää niiden kaikkien romujen alle.

Treenikaverin avulla  saadaan uutta potkua yksin puurtamiseen. Yksin tekemisessäkään liika erikoistekniikoiden viljely ei aina aja asiaansa. Monipuolisesti mutta järkevästi.

Tästä päästäänkin aasin sillalla valmentajan rooliin ja tärkeyteen. Kävin viikko sitten taas valmentajani treenattavana ja ne on niitä hetkiä kun se oma ”ego” suurista painoista karisee hyvin pieneksi murusiksi. Halusin siis treenata olkapäät ja selän koska olkapäiden kanssa on nyt ollut jonkun verran ongelmaa(tulehdusta ja kiertäjien kireyksiä jotka on rajoittanut tekemistä)ja ajattelin että tsekataan liikeradat ja tekniikat, varmuudeksi. Ja Sallalta saa aina tosi hyviä vinkkejä joten katsottiin tarviaako jotakin liikettä muuttaa tms mutta eipä treeneissä kipuja juurikaan tullut. Ei tullut ei, mutta voi luoja paratkoon seuraavaa aamua. Tehtiin etukäteisväsytyksiä ja painot oli mielestäni joissain liikkeissä satujumppa painoja mutta meni kyllä niin oikeaan osoitteeseen, että aamulla oli sirkusmeininki kun Hartikaisen nainen koitti saada vaatteita päälle. Nauratti ja  samaan aikaan olin niin tyytyväinen siihen tilaani. Eli, on myös ÄÄRETTÖMÄN tärkeää pitää mielessä, että aina se isoilla romuilla ryskäminen (vaikka se kivaa onkin) ei vie sinua lihasken kasvatuksessa eteenpäin. Välillä pienemmät painot ja järjetön keskittyminen että oikea lihas tekee työtä on kaiken a ja o. Tällä viikolla ollaankin menty juuri tällä metodilla… pikkusen painoja pienemmäksi, tuntumaa, supistuksia, pidempää sarjaa ja keskittyminen. Ompa vaan tuntunut hyvälle!

10599696_10206066619168307_32329022933457618_n

Käyppä lukemassa muutamia vinkkejäni terveelliseen ruokavalion peruspilariin

http://www.cuponation.fi/blogi/fitness-ruokavalio/

Näillä ajatuksilla kohti tulevaa lepoviikkoa!